Kurkista Kustavin menneisyyteen!
Saaristo osana jokapäiväistä elämää
Saaristoluonnolle ominaisista piirteistä johtuen kalastus ja merenkulku ovat olleet kautta aikojen Kustavin alueen tärkeitä elinkeinoja. Maanviljelys ja karjatalous ovat myös olleet luomassa vakaata pohjaa toimeentulolle. Peltojen sato ei ole kuitenkaan riittänyt takaamaan viljan omavaraisuutta, eikä karjanhoidolle ole ollut saariston olosuhteissa mahdollisuuksia suureen menestykseen. Ruoan ja tavaroiden saaminen on näin ollen edellyttänyt kaupankäyntiä, joka ennen losseja ja siltoja tapahtui meriliikenteen avulla.
Vuosisatojen ajan useat Kustavin tiloista osallistuivat talonpoikaispurjehduksiin, esimerkiksi merikapteeneina ja laivanvarustajina eli retareina. Lisäksi monet pitäjän pojista lähtivät nuorina merille – toiset palasivat, toiset jäivät seilaamaan valtamerille. Keskiajalta alkaen valtio säänteli kaupankäyntiä ja kielsi talonpojilta taloudellisen voiton tavoittelun rahtia kuljettamalla; rahtiliikenteen harjoitus sallittiin vain porvareille. Rahtiliikenteen salliminen maaseudun väestölle 1700-luvulla oli edistysaskel, jonka seurauksena kehittyi 1800-luvun puolivälin jälkeen Kustavin talonpoikaispurjehduksen kultakaudeksi kutsuttu ajanjakso. Kulta-aikaa kesti 1900-luvun vaihteeseen, jolloin höyrylaivaliikenne syrjäytti purjelaivat.
Kirjallisuutta:
- Aaltonen, Elsa. 2002. Kustavin menneisyyttä.Turku.
- Heervä, I. & Joutsamo,T. 1983. Kustavin historia. Uusikaupunki.
- Kallberg, Ulla. 1981. Kustavin talonpoikaispurjehduksesta 1860-1915. Turun yliopiston kanstatieteen laitoksen toimituksia 8. Turku.
- Masonen, J.,Hakkarainen, M., Lehtonen, A. & Salminen, T. 1990. Suuri Postitie Varsinais-Suomessa. Tien linjaus, ajoitus ja nykyinen käyttö. Varsinais-Suomen seutukaavaliitto.Turku.