Museon tarina

Kustavin museotoiminnan historiaa

Kustavin museotoiminta sai alkunsa 1930-luvulla, jolloin Elin ja Salli Vaihinen alkoivat kerätä vanhoja esineitä paikkakunnan alueelta.

Kustavin Kaurissalossa kansakoulunopettajana toiminutta Salli Vaihista auttoivat esinekokoelman kartuttamisessa myös hänen oppilaansa. Kerätyt esineet järjestettiin ja luetteloitiin, ja näin syntyi pieni kotimuseo Salli Vaihisen kodin luhtiaittaan Kevon Vaihelaan. Vuonna 1954 Salli Vaihinen luovutti kokoelmansa Kustavin kunnalle. Samana vuonna perustettiin museotoimikunta hoitamaan museon asioita, ja paikkakuntalaisten voimin kerättiin lisää esineitä. Museotoimikunnan tilalle perustettiin museolautakunta vuonna 1956.

Museon vanhin esine on silakan kalastukseen kuuluva vakka. Tästä alkoi Salli Vaihisen museoesineiden kerääminen, ja vakkaa voi pitää alkuna Kustavin museotoiminnalle. Kuva Elsa Aaltonen.

Aluksi kunnalta puuttui sopiva paikka museoesineiden sijoittamiselle. Tilat museolle löytyivät kuitenkin pian Vartsalan saaren Etelä-Vartsalan kylästä, jossa sijaitseva Stuutilan tilan päärakennus kunnostettiin museoksi. Kustavin kotiseutumuseon avajaisia vietettiin vuonna 1969.

Esineistön kartuttamiseksi ja monipuolisuuden lisäämiseksi järjestettiin erityinen museoviikko vuonna 1970 yhteistyössä samana vuonna perustetun Kustavin Matkailuyhdistyksen kanssa. Museon tilat lähes kaksinkertaistuivat vuonna 1974, kun museon yläkertaan rakennettiin avustuksen turvin lisätilaa laajenevan kokoelman esittelytilaksi. Seuraavana vuonna vartsalalainen isäntä Teofilus Valtonen lahjoitti museolle yli sata vuotta vanhan kalastajaveneen, joka sijaitsee katoksessa museon pihalla. Pihapiirin laidalla on 1900-luvun alussa rakennettu savusauna, jonka museo sai lahjoituksena vuonna 1994.

 

 

Museon myllyvuorella nähtiin kesällä 2019 Teatteri Jurkan Niskavuoren Heta.

Kustavista kotoisin olevan kirjailijan, Volter Kilven, sukulaiset lahjoittivat museolle vuonna 1977 kirjailijan jäämistöstä huonekaluja, kirjoja sekä muita esineitä, jotka olivat kirjailijan elinaikana olleet hänen kesähuvilassaan Lintukodossa. Lahjoitettujen esineiden avulla saatiin museon alakerran toiseen  kamariin sisustetuksi Kilvelle omistettu huone.

Museon pihapiirissä sijaitsevalle myllyvuorelle on 1800-luvulta lähtien pystytetty juhannusaattona maistonki eli juhannussalko. Pihamaalla on jo 1970-luvulta alkaen vietetty juhannusjuhlaa, jonne sekä paikkakuntalaiset että kesävieraat ovat saapuneet yhdessä seuraamaan maistongin pystytystä ja viettämään juhannusta. Pihalla tarjoiltava silakkalounas tai lohikeitto on ollut lähes jokaisen juhannusaaton perinteenä 1980-luvun alusta asti.

Perinteisiä kesäkauden avajaisia tarjoiluineen, musiikkiesityksineen ja työnäytöksineen on vietetty kesäkuun puolivälissä. Museolla on järjestetty kirpputoreja, siivoustalkoita sekä museopäiviä koululaisille ja päiväkodin lapsille. Useina vuosina museon pihamaalla on saatu seurata Volter Kilpi Kustavissa – kirjallisuusviikon ohjelmistoon kuuluneita teatteriesityksiä.

Kesäkauden avajaisissa vuonna 2019 Mikko Snellman esitteli köydenpunontaa.
Lampaat vierailivat museon pihalla kesällä 2017.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Museon hallinto uudistui 1980-luvulla. Museolautakunta muutettiin vuonna 1981 kulttuurilautakunnaksi, josta kunnan hallinnon uudistuksen seurauksena tuli vuonna 1989 kirjasto-kulttuurilautakunta. Nykyisin museotoimi kuuluu sivistyslautakunnan alaisuuteen.

Vuosien varrella museo on saanut lisää esinelahjoituksia, ja näyttelyjä on uudistettu. Huomattava lisätila saatiin vuonna 2003, jolloin hankerahoitus mahdollisti uuden näyttely- ja varastorakennuksen hankinnan. Rakennuksessa kerrotaan vanhasta kalastustavasta, talvinuottauksesta ja esitellään siihen liittyviä työvälineitä sekä muuta esineistöä. Museon päärakennukseen asennettiin sähkö vuonna 2004. Alunperin Kustavin kotiseutumuseona tunnetun museon nimi vaihdettiin vuonna 2008 Kustavin saaristolaismuseoksi. Uusi nimi kuvastaakin entistä paremmin museon interiöörihuoneiden ja esinäyttelyiden omaperäistä luonnetta, joka on syntynyt merkenkulkuun, kalastukseen ja saaristolaisuuteen liittyvien paikallisten esineiden myötä. Viime vuosien laajamittaisin hanke on ollut museoesineiden ja valokuvakokoelman luettelointityö.

Vuosittaisilla korjauksilla huolehditaan, että museo säilyy jatkossakin arvokkaana kulttuurihistoriallisena kohteena, jossa sekä menneisyyden esineet että itse rakennus muodostavat merkittävän paikallisesta elinkeinoista, tavoista ja kotiseudusta kertovan kokonaisuuden. Museorakennuksen kunnosta onkin vuosien saatossa huolehdittu harkiten, vanhaa kunnioittaen sekä ylimääräisiä ja rakennuksen alkuperäiseen tunnelmaan sopimattomia modernisointeja välttäen.

Kirjallisuutta:

  • Aaltonen, Elsa. 2002. Kustavin menneisyyttä.Turku.
  • Heervä, I. & Joutsamo,T. 1983. Kustavin historia. Uusikaupunki.

Painamattomat lähteet:

  • Jaramo, Ilmo. 1999. Kustavin paikallismuseo 30 vuotta.
  • Kotiseutumuseolla 20-vuotisjuhla Kustavissa. 1989. Puheen käsikirjoitus.
  • Leskinen, Olli-Pekka.2007. Kustavin kotiseutumuseon kehittämissuunnitelma.
  • Ranne, Voitto.1999. Kustavin kotiseutumuseo 30-vuotta. Kunnianosoitus menneiden polvien työlle. Puheen käsikirjoitus.