Kulttuuriympäristö

Kulttuuriympäristö

Ihmisten rakentamaa, hoitamaa, käyttämää tai muuten muokkaamaa ympäristöä kutsutaan kulttuuriympäristöksi. Kulttuuriympäristöä ovat kulttuurimaisemat, muinaisjäännökset sekä rakennettu kulttuuriympäristö.

Kulttuurimaisemat

Maisemat jaotellaan luonnon- ja kulttuurimaisemiin. Luonnonmaisemia ovat järvet, joet, metsät, kalliot sekä muut luonnollisessa tilassa olevat maisemat, joissa ei näy ihmisen työn jälkiä. Kulttuurimaisemat sen sijaan syntyvät ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta ja ovat aina ajallisia ja paikallisia kokonaisuuksia. Jokainen sukupolvi muokkaa toiminnallaan ympäristöään. Kulttuurimaisemat ovat siten eläviä ja muuttuvia, päättymättömiä prosesseja, joissa voidaan havaita, miten ihmiset ovat eri aikoina sopeutuneet ympäristön olosuhteisiin ja käyttäneet hyödykseen luonnon elementtejä.

Tutustumisen arvoisia kulttuurimaisemia Kustavin alueella ovat esimerkiksi Etelä- ja Pohjois-Vartsalan kylät, Suuri postitie, luonto- ja kulttuuripolun ympäristö sekä Ströömin meriväylä, joka on nimetty valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi.

Perinnemaisemat ovat kulttuurimaisemia, jotka ovat syntyneet maatalouden ja muiden varhaisten elinkeinojen vaikutuksen tuloksena. Esimerkiksi vanhat laidunmaat ja varhaisen teollisuuden myötä muotouneet ympäristöt ovat perinnemaisemia. Perinnemaisemat jaetaan perinnebiotooppeihin ja rekennettuihin perinnemaisemiin.

Perinnebiotoopit

Vanhat, alkuperäisessä muodossaan säilyneet niityt, nummet, hakamaat ja metsälaitumet ovat perinnebiotooppeja. Niiden hoito on perinteisesti ollut niittoa, laiduntamista ja puuston harventamista. Perinnebiotooppeja ei ole lannoitettu tai kylvetty ja niissä on runsas ja monipuolinen kasvilajisto. Perinnebiotooppi on tarkoin rajattu käsite. Alueita inventoidaan ja niiden hoitoon on mahdolllista saada tukea.

Perinnemaisema on käsitteenä laajempi kuin perinnebiotooppi. useat vanhat maanviljelysaslueet latoineen, aittoineen ja laidunmaineen voivat olla perinnemaisemia, vaikka niistä ei löytyisi perinnebiotoopeilta vaadittavia  arvokkaita kasvilajeja. Perinnemaisemat ovat kuitenkin maiseman kokonaisuudelle merkkittäviä ja niillä on kulttuurihistoriallista arvoa. Perinnemaiseman arvokkuutta mitattaessa huomioidaan, millainen kohde on valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti.

Rakennetut perinnemaisemat

Muinaisjäännökset

Muinaisjäännöksiä ovat esihistoriallisen ajan kalmistot, muinaiset asuinpaikat sekä puolustukseen käytetyt rakennelmat. Merenalaisia muinaisjäännöksiä ovat laivojen hylyt. Kivistä ladotut hautaröykkiöt ja linnavuoret ovat maisemassa näkyviä muinaisjäännöksiä, mutta useat muinaisjäännökset, kuten vanhat asuinpaikat ja pienet haudat, piiloutuvat maisemaan tai sijaitsevat maan alla. Kiinteät muinaisjäännökset on suojeltu muinaismuistolailla. (295/1963)

Kustavin muinaisjäännösinventointi sisältää tietoa muinaisjäänöksistä. Inventoidut arkeologiset kohteet löytyvät Museoviraston kulttuuriympäristön palveluikkunasta  (valitse kohdasta kunta Kustavi).

Rakennettu kulttuuriympäristö

Rakennukset, tiet, sillat, laiturit ja majakat ovat rakennettua kulttuuriympäristöä. Kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten säilyminen turvataan kaavoituksilla ja erityislaeilla, joissa määritellään, mihin rakennuksen osiin suojelu kohdistuu. Suojeltu rakennus on säilytettävä suojelun edellyttämällä tavalla. Korjausten ja muiden toimenpiteiden yhteydessä on huolehdittava, että rakennuksen historiallinen arvo säilyy.

Rakennetun kulttuuriympäristön suojelu ja suojellun rakennuksen korjaushanke perustuvat inventoinneilla ja rakennushistoriaselvityksillä saatuun tietoon. Suojelun periaatteista säädetään laissa rakennusperinnön suojelemisesta. (4.6.2010/498)

Kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennettuja kohteita Kustavissa:

Rakennussuojelulailla suojellut kohteet:

• Sarvilinna (Museovirasto), Huvila Sarvilinna  (kotisivut)

Kirkkolailla suojellut rakennukset:

• Kustavin kirkko (Museovirasto), Kustavin seurakunta

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kohteet (linkit Museoviraston sivuille):

• Isonkarin majakka- ja luotsiyhdyskunta
• Katanpään linnake
• Kustavin kirkkoympäristö
• Lypyrtin kylä ja luotsiasema
• Suuri postitie

Kirjallisuutta:

• Heikkilä, Tapio. 2000. Suomalainen kulttuurimaisema.Tammi .Sulkava.
• Lounatvuori, Irma et al. 2001. Rakennusperintömme. Kulttuuriympäristön lukukirja. Rakennustieto Oy. Hämeenlinna.
• Suikkanen, Ilmo et al. 1995. Vakka-Suomi. Merestä maaksi. Vakka-Suomen luonnonystävät. Rauma.