Museorakennuksen vaiheita
Kustavin saaristolaismuseon päärakennus on tehty 1800-luvun alussa asuinrakennukseksi Stuutilan tilalle, joka on yksi Etelä-Vartsalan kylän kuudesta kantatilasta.
Muista kylän kantatiloista poiketen nykyinen Stuutila ei kuitenkaan sijaitse alkuperäisellä paikallaan, vaan alkujaan se on ollut museosta etelään sijaitsevan Sipilän tilan koillispuolella.
Perinnönjaon yhteydessä 1920-luvulla tilan maat lohkottiin useaan osaan. Kustavin kunta tarvitsi samaan aikaan alakoulua varten lisää tilaa, ja kunta osti päärakennuksen pihapiireineen vuonna 1924. Kansakouluna rakennus toimi vuoteen 1954 asti, jolloin Vartsalaan rakennettiin uusi koulurakennus. Tämä koulu tunnetaan nykyisin Vartsalan ”vanhana kouluna”.
Rakennus on tyypillinen suomalainen paritupa– eli keskieteisrakennus. Parituvalla tarkoitetaan symmetrisen muotoista rakennusta, jossa kahden suuren vastakkaisen huoneen väliin tai päätyihin on rakennettu lisää huoneita eli kamareita varallisuuden kasvaessa. Suutilan tapauksessa päätyhuoneiden väliin on rakennettu kamarit pareittain. Rakennuksen päihin rakennetut sali ja tupa ovat neliskulmaisia ja samankokoisia, kooltaan noin 7 x 7 metriä.
Kylän kantatalot toimivat 1600-luvulta alkaen postitaloina. Viimeisin maininta Stuutilan tilan postitalona toimimisesta on vuodelta 1845. Nykyisin paikalla olevat kantatalot on arvioiden mukaan rakennettu 1800-luvulla, joten postinkannon alkuaikojen rakennuksia ei enää ole jäljellä.
Pihapiiri
Pihapiirissä ovat maatilan aikoina olleet myös tilan ulkorakennukset, aitta ja navetta. Aitta on sijainnut suunnilleen nykyisten pihakalusteiden paikalla ja navetta sen vasemmalla puolella päärakennuksen suunnasta katsottuna. Pihan takaa löytyvällä kalliolla, myllyvuorella, on vielä 1900-luvun alussa ollut kaksi tuulimyllyä, joista toinen on ollut Stuutilan ja toinen naapuritila Sipilän omistuksessa. Nykyisin myllyjen paikalle nousee juhannussalko eli maistonki.
Pihan reunassa sijaitseva savusauna on siirretty paikalle vuonna 1994 Pohjois-Vartsalan Kappelinrannasta.
Juhannussalko
Museon pihapiirissä on myllyvuori, jossa ovat seisseet kuuden talon tuulimyllyt. Jo1800-luvulla myllyjen seuraksi on pystytetty juhannussalko eli maistonki. Kustavi on ainoa suomenkielinen pitäjä, jossa juhannussalkoperinne on säilynyt. Perinne oli ehtinyt välillä katketa, mutta vuonna 1922 se elvytettiin uudelleen, kun eräät Etelä-Vartsalan talot päättivät pystyttää uuden maistonkin. Salko lasketaan juhannusviikolla, jotta se voidaan koristella ja pystyttää uudelleen juhannusaattona. Perimätiedon mukaan salon koristaminen on ollut miesten tehtävä, jotta naiset saavat rauhassa tehdä juhannussiivousta kotona.
Kirjallisuutta:
- Aaltonen, Elsa. 2002. Kustavin menneisyyttä.Turku.
Arkistolähteet:
- Museovirasto 1995. Suomen rakennuskulttuurin yleisluettelo. Kustavi.