Tietoa Kustavista

Kustavissa on mökkejä kuusi kertaa enemmän kuin vakituisesti asuttuja asuntoja, mikä tekee siitä Suomen mökkivaltaisimman kunnan. Kunnassa on noin 3100 kesäasuntoa, joiden ansiosta kesäinen asukasluku on yli 10 000 ja vakituisia asuntoja on 500. Lain saariston kehityksen edistämisestä (494/81) mukaisesti Kustavi on valtioneuvoston päätöksellä saaristokunta. Kustavin kunta on tunnettu saaristomatkailusta ja runsaasta kesäasutuksestaan.

Kustavin kunta sijaitsee Lounais-Suomen saaristossa. Sen maantieteellisinä naapureina ovat pohjoisessa Uusikaupunki, idässä Taivassalo, kaakossa Naantali, etelässä Parainen ja lännessä Ahvenanmaan Brändö. Vuonna 1982 valmistunut Kaitaisten silta yhdistää Kustavin saaret manner-Suomeen. Kivimaan, jossa sijaitsee Kustavin taajama, ja seuraavan saaren, Vartsalan välillä kulkee lossi. Kunnan keskuksesta, Kivimaalta, on maanteitse matkaa Turkuun 68 km ja Uuteenkaupunkiin 48 km. Lisäksi käytettävissä ovat lauttayhteydet Paraisille (Iniö) Heponiemestä ja Ahvenanmaalle (Brändö) Vuosnaisista.Turussa on lähin reittiliikenteen lentokenttä, rautatieasema ja merisatama.

Kustavin kunnan kokonaispinta-ala on 770 km², josta maapinta-alan osuus on 166 km². Kunnan vesipinta-alan osuus on 604 km² ja rantaviivan pituus on 908 km.

• • Perustamisvuosi 1874
  • 1.1.2022 asukasluku 968
  • Vuoden 2022 tuloveroprosentti on 18,00 % (2021 18,25 %)
  • Vuoden 2022 kiinteistöveroprosentit ovat:
    • yleinen kiinteistöveroprosentti 0,93 %
    • vakituiset asuinrakennukset 0,41 %
    • muut asuinrakennukset 0,98 %
  • Kustavin kunnan työpaikat:
    • alkutuotanto 18,4  %  (50 työpaikkaa)
    • jalostus         21,8 %  (59 työpaikkaa)
    • palvelut        57,2 %  (155 työpaikkaa)
    • muut               2,6 %  (7 työpaikkaa)
    • yhteensä     100,0 %  (271 työpaikkaa)
  • Työpaikkaomavaraisuusprosentti  75,3 %
  • Kustavilaisten työllisten määrä 360 ja työpaikkojen määrä 271

Kustavin Historiaa

Kustavi – kuninkaan mukaan

Kustavi on saanut nimensä Kuningas Kustaa III:sta, jonka luvalla pystytettiin uusi kirkko Kivimaalle vuonna 1783. Nykyisten muistomerkkien paikalla olleet Pyhän Johanneksen ja Pyhän Jaakobin kappelit purettiin tuolloin. Itsenäisen Kustavin syntymäpäivänä pidetään ensimmäisen kuntakokouksen päivää 1.11.1874. 

Ensimmäinen maininta Kustavin kirkkopitäjästä löytyy kirkollisista yhteyksistä – Mikael Agricolan vuonna 1554 laatimasta saaristokirkkojen omaisuusluettelosta, jossa mainitaan Pohjois-Vartsalan Pyhän Johanneksen kappeli. Pyhän Jakobin kappeli Rahin Kunnaraisissa valmistui vuonna 1675. Sata vuotta myöhemmin Pyhän Jakobin kappelin hirret ja laudat siirrettiin Kivimaalle kappeliseurakuntien yhdistyessä. Kirkko pystytettiin uudelleen ja vihittiin käyttöön 1. kesäkuuta 1783  Kustavin seurakunnan kirkoksi. Vihkijä antoi kirkolle nimeksi Gustaf, rakentamiselle luvan myöntäneen Ruotsin kuningas Kustaa III:n mukaan. Siitä lähtien on puhuttu Kustavista ja kustavilaisista.

Vuoteen 1865 asti Kustavi kuului Taivassalon seurakuntaan, jolloin  kappeliseurakunnat Kustavi, Iniö ja Velkua erotettiin emoseurakunnasta ja niistä tuli itsenäisiä seurakuntia. Kustavin kunta itsenäistyi vuonna 1874.

Kalastajapitäjästä saariston vetovoimaisimmaksi matkailukunnaksi

Kustavilaisten tärkeimpinä elinkeinoina olivat vuosisatojen ajan merenkulku ja kalastus. 1900-luvun alkukymmeniin miltei jokaisen kustavilaisen perheen elanto oli sidottu mereen. Alukset olivat puisia purjelaivoja, joista enemmistö oli kaljaaseja, jahteja ja sumppuja. Kalaa laivattiin Tukholmaan asti. Talonpoikaispurjehdus loppui käytännössä toiseen maailmansotaan kalan viennin hiipuessa. Kustavilaisten kauppalaivastojen suuruuden aika ajoittuu 1850-luvulta 1900-luvun alkupuolelle. Suuret purjelaivat kuljettivat rahtia ympäri maailmaa vaurastuttaen paikallisia laivureita ja merimiehiä. Tarinoita purjelaivojen aikakaudesta on luettavissa esimerkiksi Volter Kilven teoksissa.

Paikallisen merenkulun loppuminen joudutti suunnitelmia liikenneolojen parantamisesta. Saaristokunnan tieverkosto lossiyhteyksineen kehittyi vaiheittain. Vuonna 1932 Kustavin Rahirannan ja Taivassalon Helsinginrannan välillä avattiin ensimmäinen lauttayhteys, joka tarkoitti aluksi moottoriveneen vetämää proomua. Lauttayhteys Kaitaistensalmen yli avattiin 1940-luvulla, mikä muutti liikkumisen Turun suuntaan joustavammaksi. Kustavin hallintosaarelta Kivimaalta aloitettiin kesällä 1953 lossiliikenne Ströömin yli Pohjois-Vartsalaan.

Kohentuneet liikenneyhteydet kasvattivat Kustavin suosiota kesämökkikuntana. Kun vuonna 1950 kesäasuntoja oli vain parisenkymmentä, 1980-luvun alussa niitä oli kaksi tuhatta. Vuonna 1982 valmistui Suomen kymmeneksi pisin Kaitaisten silta. Siltayhteyden saaminen mantereeseen vauhditti Kustavin nousua Turun saariston vetovoimaisimmaksi matkailukunnaksi, ja palveluelinkeinot tulivat entistä tärkeämmiksi kustavilaisille.

Voit tutustua Kustavin historiaan seuraavien kirjojen kautta:

Aaltonen, Elsa. 2002. Kustavin menneisyyttä.Turku.
Heervä, I. & Joutsamo,T. 1983. Kustavin historia. Uusikaupunki.